Jouko Hyvärinen viljelee Lapualla kasvinviljelytilaa ja tietää kuinka tärkeää on valita oikea korrensääde ja oikeat ainemäärät pitkän päivän leveyspiirillä.
Jouko viljelee monitahoisia ohria ja ruista, joille hän käyttää Ceronen ja Soniksen seosta standarina lippulehtiruiskutuksessa.
– Korsi lyhenee ja vahvistuu seoksella riittävästi ja runsaatkin kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä, kertoo Jouko.
Lippulehdelle käytetään molempia valmisteita normaalia käyttömäärää pienempi määrä, Cerone (etefoni) toimii nopeasti ruiskutuksen jälkeen ja Sonis (trineksapakkietyyli) taas hitaammin mutta pidempään. Tähän perustuu tehokkuus; kasvua saadaan nopeasti ja pitkään säädettyä. Käyttömäärien ollessa pieniä, seos on myös turvallinen, koska yksittäistä ainetta ei tarvitse laittaa suurta määrää.
Viime kesän olosuhteet herättivät pohdintaa kasvunsääteiden suhteen, jopa Pohjanmaalla. Maakunnissa olikin nähtävissä jonkin verran lakoviljaa ja varsinkin lippulehtivaiheen käsittelyn pois jättäneillä. Cerone + Sonis on hellävarainen ratkaisu haastavissakin olosuhteissa ja varmistaa pystyviljan.
– Kuivasta kasvukaudesta huolimatta multavilla mailla ei kannattanut jättää korrensääde kierroksia tekemättä. Useamman vuoden kokeilulla Cerone 0,2l/ha + Sonis 0,15l/ha on testattu toimivaksi ja siksi se on löytänyt paikkan omasta ruiskutusohjelmasta, kertoo Jouko
Biomassan mukaista kasvunsääde käsittelyä
Viime kesänä Joukolla osa ohrista sai biomassakarttojen mukaan Ceronen ja Soniksen seosta. Bayer tekee yhteistyötä Dataväxt-palvelu kanssa satelliittipohjaisten palvelujen luomiseksi. Yksi projekteista on satelliittikarttojen perusteella tehtävien kasvinsuojeluruiskutuksien avustaminen.
Ideana on luoda kasvinsuojeluresepti viljelijälle ja säätää biomassan vaihtelu koko pellon mukaan. Näin saadaan tehtyä viljelijälle peltokohtainen pellon biomassaan perustuva tehtävätiedosto (VRA), joka ohjaa kasvinsuojeluruiskun vesimäärää portaattomasti kasvuston vaihtelun mukaisesti. Joukolla kaikki tässä prosessissa luodut karttapohjat saatiin helposti kerättyä Fieldview-sovellukseen.
– Hyvin onnistui korrensäätö Aukusti ohralla biomassakarttojen pohjalta. Säädettä ajettiin enemmän suuremman biomassan alueille ja vähemmän sinne missä kasvustoa, eli biomassaa, oli vähemmän. Samassa seoksessa mukana meni myös tautiainetta ja hiveniä, kertoo Jouko.
Kuva: Esimerkki ruiskutus-ja biomassakartasta sekä biomassoista.