Viljelykasvien tuholaiset ja hyötyeliöt
Tuholaiset - kirvat, rapsikuoriaiset, kirpat jne. ovat torjunnan kannalta oleellisia, koska ne vaikuttavat haitallisesti sadon määrään ja laatuun. Ruiskutuksilla torjutaan tuholaiset sadon sekä ansion turvaamiseksi.
Hyödylliset hyönteiset voidaan jakaa eri ryhmiin - esimerkiksi hunajasatoa tuottavat (mehiläiset), vanhaa ja kuollutta kasviainesta syövät, ja siten siisteyttä ylläpitävät hyönteiset (muurahaiset jne.) sekä tuholaisten kontrolloinnissa käytettävät hyötyeliöt.
Hyötyeliöitä on monenlaisia. Kaikkein tunnetuin hyötyeliö on leppäkerttu, joka syö runsaita määriä kirvoja. Sen lisäksi kukkakärpäset, maakiitäjäiset, hämähäkit ja monet muut hyönteiset auttavat meitä kontrolloimaan tuholaisia pelloilla. Myös loissukkulamadot sekä eri sienet ovat hyödyksi.
Ruiskutus & tuholaiset & hyötyeliöt
Ruiskutettaessa esim. vehnäpeltoa kirvoja vastaan on mahdollista että myös osa hyötyeliöistä kontrolloidaan samanaikaisesti. Todellisuudessa ruiskutukset kuitenkin vaikuttavat hyötyeliöihin vähemmän kuin on kuviteltu. Tähän on muutamia selittäviä tekijöitä.
Vaihtelevat tehot / valintatekijät
Tuotteiden vaikutus hyötyeliöihin on vaihtelevaa. Jotkut tuotteet ovat hyvin valikoivia. Tällöin valmiste tehoaa tuholaisiin erinomaisesti, kun taas hyötyeliöihin vaikutusta ei ole. Sen sijaan valikoimattomat tuotteet ovat myrkyllisiä sekä tuholaisille että hyötyeliöille.
Decis on suhteellisen valikoiva, tämä on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukon mukaan leppäkertut selviävät kirvoihin nähden noin 10-kertaisesta Decis-annoksesta. Tietyt maakiitäjäiset voivat selvitä 15- tai jopa 25-kertaisesta annostuksesta viljan kirvatorjunta-käsittelyssä. Vaikka ruiskutus vähentää hyötyeliöiden lukumäärää, määrät palautuvat hyvin nopeasti.
|
Hyönteislaji
|
LD 50-arvo Decis
(annostus, jolla, torjutaan 50 %
hyönteisistä)
|
Valintatekijä
|
|
Viljakirva
|
8,6
|
1
|
|
Leppäkerttu
|
99,4
|
11,5
|
|
Maakiitäjäinen A
|
135,8
|
15,8
|
|
Maakiitäjäinen B
|
218,8
|
25,5
|
Vaihtelevat elinpaikat
Toinen merkittävä tekijä hyötyeliöiden selviytymisessä on niiden sijoittuminen kasvissa eri kohtaan kuin tuholaisten. Tällöin esim. kirvoja vastaan ruiskutettaessa matalalla vesimäärällä vain vehnän tähkissä ja kasvin yläosissa olevia kirvoja torjutaan. Vastaavasti esim. vaikutus maassa oleviin maakiitäjiin vähenee tuholaisaineen valunnan vähentyessä maaperään.
Hyötyeläimet ovat yleensä tuholaisia liikkuvampia. Siten ne viettävät vähemmän aikaa ruiskutetuilla alueilla kuin tuholaiset. Esim. syödessään kasvinosia kirvat pysyvät kasvissa pidempään ja ovat siten tuholaisina haitallisia.
Erot elinkaaressa
Yleensä tuholaiset tulevat pellolle ensin ja tämän jälkeen hyötyeliöt saapuvat pellolle. Tällöin pellolla ei välttämättä ole kovinkaan paljon hyötyeliöitä ruiskutettaessa. Esimerkiksi haitalliset rapsikuoriaiset ruiskutetaan yleensä jo öljykasvien nuppuvaiheessa, jolloin myöhemmin kasvustoon saapuvat mehiläisiä ei ruiskuteta torjunta-aineella.
Suojele hyötyeliöitä
Hyötyeliöt auttavat meitä päivittäin. On siis hyvin tärkeää, jotta emme vahingoittaisi niitä. Suojellaksemme hyötyeliöitä voimme toimia seuraavasti:
- ruiskuttamalla ainoastaan kun on tarpeellista
- käyttämällä sopivaa nestemäärää ja kunnollista ruiskutustekniikkaa varmistetaan tuholaisille tarkoitetun ruiskutusnesteen menevän oikeaan kohteeseensa
- tuholaisaineet annostellaan mahdollisimman huolellisesti
- siemenpeittaus on erittäin kohdistettua tuholaistorjuntaa (Prestige perunalle - Elado rypsille, jne.)
Pyretroidit ovat yleisesti ottaen haitallisia hyötyeliöille, mutta oikein käytettäessä on mahdollista vähentää niiden vahingollisuutta hyötyeliöille. Decis on selvästi yksi kaikkein valikoivimmista pyretroideista.
Biscaya ei ole pyretroidi ja on turvallisempi hyötyeliöille. Torjuttavat hyönteiset voivat säilyä elin- ja liikkumiskykyisinä jonkin aikaa ruiskutuksesta, mutta kasvien vioittuminen keskeytyy välittömästi ruiskutuksen jälkeen.